Osa 1. Uudet tuulet

Dodiin, elikkäs tästä lähtee Legacy Ruusila :) Lukemaan vaan, ei mulla muuta --->

____________________________________________________________



"Nyt me vaan venataan, että se muksu syntyy ja sit mennään naimisiin ja hankitaan oma talo ja eletään elämme onnellisina loppuun asti", Gunn oli vannonut vielä pari vuotta sitten hänen ja Bossan ollessa Bossan vanhempien kellarissa asumassa.



Eräänä viinanhuuruisena iltana Bossa ja Gunn vain olivat päätyneet samoihin bileisiin ja olivat tavanneet toisensa ja rakastuneet samantien.



Pian Bossa oli myös huomannut olevansa raskaana. Eihän tilanne ollut mikään mainio vauvaa ajatellen noin siihen nähden, että Bossa itse asui vielä porukoidensa luona ja Gunn oli yliopistossa, mutta he pistivät sen toimimaan muuttamalla Bossan vanhempien kellariin asumaan ja hankkimalla kummallekin töitä.



Jokin kuitenkin meni väärin. Kun Gunnin ex-tyttöystävä palasi yliopiston jälkeen takaisin kaupunkiin, kaikki meni päin helvettiä. Gunn ja Carita päätyivät jotenkin taas yhteen ja Bossa jäi yksin ison mahansa kanssa.



Eli hän kuitenkaan voinut Gunnia syyttää siitä, että tämä rakastui toiseen. Sentään Gunn oli tehnyt niin kuin sydän sanoi.
Siitä Bossa kuitenkin kantoi miehelle kantaa, ettei tämä enää koskaan sen jälkeen edes yrittänyt ottaa mitään yhteyttä Bossaan tai lapseensa.
Kai Gunnilla oli liian kiire uuden vaimonsa ja kahden tärkeämmän muksunsa kanssa.



Nykyään kaikki oli kuitenkin suhteellisen hyvin. Bossalla oli nykyään kämppä keskustassa ja työ lävistäjänä ja tatuoijana Unholy Tattoo -nimisessä liikkeessä.
Uutta miestä Bossa ei kuitenkaan ollut koskaan hankkinut. Ketään sopivaa ehdokasta ei vaan ollut tullut vastaan, eikä Bossa oikeastaan halunnutkaan, että tulisi.



Hän ja Violet tulivat hyvin toimeen kahdestaan.



Kaikesta huolimatta Bossa kaipasi vaihtelua vanhoista maisemista. Uuden alun, uuden kaupungin ja uudet ihmiset. Ja siihen sopivimmalta vaihtoehdolta tuntui Kauniala.
Hetken mielijohteesta Bossa päättikin ostaa sieltä pienen kodikkaan näköisen talon.
Siellä hän ja Violet voisivat aloittaa uudestaan alusta.



Siihen tarvittaisiin kuitenkin rahaa. Kaikki rahat uuteen taloon sijoittaneena Bossa päätyi etsiskelemään itselleen työtä.
Kaunialassa mikään tatuointiliike ei vaikuttanut Bossalle oikealta paikalta, joten oli selvästi aika suunnata uusille urille.



Seikkailu-ura vaikutti Bossalle sopivalta ja hän otti vastaan työn suurlähettilään apulaisena. Palkka oli kehno, mutta jos hän työskentelisi tarpeeksi ahkerasti, ylennys tulisi kuin itsestään.



Bossaa pelotti hieman jättää Violet lapsenvahdin kanssa kahdestaan kaikkien niiden kauhutarinoiden jälkeen, mitä hän oli kuullut.
Jutuissa oli ainakin sen verran perää, ettei naikkonen ollut kovin hääppöinen työssään. Suurin osa ajasta menikin Violetin vahtimisen sijaan kaikkia talon tauluja arvostellessa.



Töiden kautta Bossa onnistui ystävystymään Taneli Goottilaan, joka antoi Bossalle hyödyllisiä neuvoja Kaunialaan liittyen.
"... Niin joo ja tärkein neuvo on, että pysy kaukana Toni Lorulasta", Taneli painotti vakavana. Bossa nyökkäsi hämmentyneenä, mutta yritti painaa nimen muistiinsa.



"Toni on Kaunialan pahin naistenmies. Legendan mukaan sillä on jopa lista kaikista naisista, jotka se haluaa kaataa", Taneli selitti vielä hieman neuvoansa.
"Ahaa, okei", Bossa pudisteli päätään kuvotuksen vallassa. Hän vihasi tuollaisia ihmisiä kuin Toni.
"Mutta ei siitä sen enempää", Taneli hymyili ystävällisesti ja alkoi seuraavaksi selittää Bossalle Kaunialan suurinta mysteeriä, eli Johanna Goottilan tapausta.



Sen ajan, jota Bossa ei ollut töissä, hän vietti opiskellen uusia taitoja ja viettäen aikaa Violetin kanssa.
Tuntui silti aika pahalta, kun nykyään Bossalla oli tiukat aikataulut, toisin kuin vielä silloin kun hän työskenteli tatuiointiliikkeessä. Nykyään jäi huomattavasti vähemmän aikaa Violetille.



Violet ei todellakaan ollut mikään helpoin lapsi. Bossa joutui jatkuvasti heräämään keskellä yötä tytön huutoon, usein jopa ilman mitään pätevää syytä.
"Oot kyllä todellakin tullut isääsi", Bossa nauroi väsyneenä nostaessaan taas tytön kehdosta keskellä yötä.



Ei tyttöä oltu myöskään liialla neitimäisyydellä pilattu. Bossa sai liiankin usein repiä Violetia irti vessanpöntöstä.



Vaikka jokaöinen keskellä yötä herääminen olikin puuduttavaa, sai Bossa pysyttyä sen verran hereillä työaikana, että yleni pian luolien tutkijaksi.



Enää Bossan ei onneksi tarvitsisi uhrata yöuniaan Violetin vuoksi, sillä tytöllä oli vielä samana iltana syntymäpäivä. Nyt Violet pääsisi aloittamaan ala-asteen.



Äitinsä silmistä ja hiustenväristä huolimatta Violetissa on huomattavan paljon isänsä näköä.



Pienen muodonmuutoksen jälkeen Violet muuttui entistäkin kauniimmaksi nuoreksi neidiksi. Eihän kouluun voisi mennä laittautumatta. Sehän olisi silkka sosiaalinen itsemurha!



Nyt kun talossa oli kaksi puutarhanhoitoon kykenevää naishenkilöä, Bossa päätti pistää koristaa tyhjyyttään huutavaa takapihaa omalla pienellä kasvimaalla. Idean ansiosta säästyisi hyvällä tuurilla myös rahaa, jos vaan satoa riittäisi.



Paljastui myös, että Violetilla on näköjään jonkin asteinen homofetissi.
"Pusnus!"



Kohta iloisella ekaluokkalaisella alkoikin eka koulupäivä.
"Jes, kouluun", Violet huudahti innoissaan vielä bussiin hypätessään.
Saattaa olla hieman eri ääni kellossa parin vuoden päästä...



Violetin ollessa koulussa Bossa laittoi kaiken rakkautensa kasvimaahansa. Tomaateista oli suhteellisen helppoa aloittaa puutarha-harrastus, joten Bossa päätti kylvää niitä nyt ainakin aluksi.



"Jos koulu on opiskelua ja koti vapaa-aikaa varten, miks me edes saadaan läksyjä?", Violet ihmetteli koulusta tullessaan.
Nyt ei kuitenkaan valittaminen auttanut, koska läksyt vaan valitettavasti oli pakko tehdä.



Myös Violet innostui puutarhanhoidosta ja kasteli kasveja aina, kun Bossalla ei ollut aikaa.



Vaikka Bossalla oli Violet ja työnsä, hänestä silti tuntui välillä siltä, että jotain vielä puuttui. Joten hän soitti treffipalveluun elämänsä rakkauden toivossa.



Ei mennyt kauaakaan kun ennustajaeukko ilmestyi jo tontin reunalle.
Perhosia vatsassaan Bossa kiiruhti tervehtimään naista.



"Paljonko olet valmis tarjoamaan elämäsi rakkaudesta?", eukko kysyi melkeimpä dollarin kuvat silmissään. Bossa mietti hetken rahatilannetta ja kohautti sitten olkiaan.
"Riittääkö 900?", hän kysyi olettaen, että sillä rahalla saisi jo oman prinssi Urhean.



Bossan yllätys olikin suuri, kun eukko näytti siltä, kuin joku olisi lyönyt häntä juuri puuhalolla päälle.
"Kai sä vitsailet?", eukko kysyi tyytymättömän näköisenä.
"Ei mulla ole enempää", Bossa kohautti olkiaan neuvottomana.



"Hyvä on", eukko huokaisi turhautuneena.
"Mutta muistakin sitten, että saat sitä mistä maksat."



Hetken kuluttua Bossa huomasi, että eukko todella tarkoitti sanomaansa. Yläilmoista tippui Bossan eteen jäätävän komea tuholaistorjuja, joka todella ainakin haiskahti käyttämilleen kemikaaleille. Itseasiassa Bossa olisi mieluummin mennyt treffeille vaikka sellaisen otuksen kanssa, joita ukko työssään tuhosi.



"Joo tota tää ei selvästi toimi. Syy ei oo mussa, vaan sussa. Eikun hitto toisinpäin...", Bossa selitti vaivaantuneena yrittäen vaan saada äijän mahdollisimman kauas kotoaan.



"Joo, sanoppa muuta. Sulla on ensinnäkin liian pienet tissit ja toisekseen tykkään blondeista", äijä totesi ylimielisesti vielä lähtiessään ja paiskasi oven kiinni perässään niin, että ikkunat helisivät.



"Ei oo todellista", Bossa pudisteli päätänsä eikä voinut uskoa, että oli vieläpä maksanut tuon kusipään tapaamisesta melkein tonnin.
Bossa ei kuitenkaan lannistunut, vaan päätti jatkaa unelmiensa prinssin etsimistä joku muu päivä.



Sentään töissä meni paremmin kuin ihmissuhderintamalla. Bossa yleni kansainväliseksi seikkailijaksi ja palkkakin alkoi olla edes hieman parempi, vaikkei se vieläkään ollut mikään erityisen suuri.



Kaikki ne rikkaruohojen kytkemiseen käytetyt tunnitkin tuottivat tulosta, kun Bossa sai vihdoin puutarhanhoidon pronssisen ansiomerkin.



Violetkin halusi tehdä osansa paremman rahatilanteen eteen, joten hän rupesi maalaamaan. Taitopisteitä oli jo taaperoajalta kertynyt jonkin verran, joten hänen maalaamistaan tauluista sai jopa suhteellisen mukavan verran rahaa.



Hieman harjoiteltuaan Violet halusi maalata myös omakuvan äidistään. Tätä hän tuskin myisi, vaan taulu laitettaisiin seinälle heti kunhan se valmistuisi.



Seuraavana aamuna Bossalla oli vapaa-päivä, joten hän suuntasikin keskustaan miesjahtiin heti, kun oli ensin kutsunut Violetille lapsenvahdin.



Kaunialan uimala vaikutti parhaalta menopaikalta mitä oli saatavilla, joten Bossa tottakai suuntasi sitten sinne.



Vain parinkymmenen minuutin kuluttua hän tajusi jo, ettei hän täältä tulisi löytämään itselleen miestä.
Hän kuitenkin kuuli jonkun puhuvan jostain Stadi -nimisestä paikasta ja päättikin ottaa hetimiten selvää, löytyisikö hänen etsimänsä sieltä.



Heti taksista ulos astuttuaan Bossan ilme kirkastui. Tämä näytti oikeanlaiselta paikalta löytää joku.



Ja ehkä myös bilettää hieman siinä sivussa....



Paikka oli tosiaan oikein menevä, mutta ei tuntunut tarjoavan ihan sitä, mitä Bossa oli tullut etsimään. Hän kuitenkin päätti vain niellä pettymyksen ja jatkaa bilettämistä.



Tämä Killian -niminen herra oli ehkä lähimpänä sitä, mitä Bossa etsi. Ei Killian ollut aivan sitä, mitä Bossa odotti, mutta miehen kanssa jonkin aikaa juteltuaan hän päätti kuitenkin ottaa ylös tämän numeron.



Illan myötä Bossa tuli kuitenkin siihen lopputulokseen, että Killian oli oikeastaan todella mukava ja hurmaava mies. Vielä ennen Bossan lähtöä he sopivat tapaavansa uudestaankin.



Vaikka Bossasta ei aluksi siltä tuntunutkaan, ilta oli osoittautunut oikein onnistuneeksi ja hän lähtikin hyvin mielin kotiin.



Bossan poissaollessa Violet oli saanut viimeisteltyä maalauksensa. Se pääsikin seinälle hyvälle paikalle.



Talvi tuli vähän odottamatta, mutta se ei ainakaan Violetia haitannut. Tyttö leikki lumessa innoissaan ja kohta koko piha olikin puolillaan lumienkeleitä ja lumiukkoja.



Violet sai myös astetta söpömmän uuden kaverin.



Bossa istui mieluummin sisällä lämpimässä, kun hyvää seuraakin oli tarjolla.
Hän ei ollut koskaan ymmärtänyt miksi joku rämpisi vapaaehtoisesti lumessa, kun voisi vain löhötä sisällä.



Seuraavanakin päivänä lunta tuli sen verran, että Violet sai jopa vapaapäivän koulusta lumen tulon takia. Sen hän vietti kuitenkin Tanelin kanssa leikkien, koska Bossalla oli muuta tekemistä...



Nimittäin hän oli kutsunut Killianin käymään.



Hän käytti kaiken energiansa siihen, että saisi miehen pitämään hänestä. Oli hierontaa, hienovaraista flirttiä, halailua, kehumista ja kaikkea muuta, mitä Bossa vaan sattuikaan keksimään.



Ja pian homma menikin jo tähän, eikä se suinkaan siihen jäänyt.



Parin tunnin kuluttua Bossa olikin jo saanut Killianin suostuteltua muuttamaan saman katon alle.
Eikä Killian ollut mikään köyhä poika, vaan työskenteli osastopäällikkönä ja toi mukanaan taloon 17 000 simeleonia.



Killian sai tosin kokea ensimmäiseksi pienen muodonmuutoksen. Komea poika hänestä kuoriutui pienen hienosäädön jälkeen.



Myös Bossassa oli menestyjän ainesta, sillä hän sai taas ylennyksen, tällä kertaa syvänmerentutkijaksi. Ei mene varmaan enää kauaa, että Bossa on jo uransa huipulla.

_____________________________________________

Voisinki jättää tämän osan tähän, tästä on hyvä jatkaa seuraavassa osassa :)
Kommentteja haluaisin, kiitos? :3